Rikoskomisario Juha-Matti Suominen Helsingin poliisilaitokselta kertoo blogikirjoituksissaan ihmisten tekemistä oudoistakin rikosilmoituksista. Kun niistä ei aloiteta tutkintaa, tulee ihmettelyä.
-Olen toimiessani tutkinnanjohtajana päivittäisrikosasioissa saanut usein jopa vihaiseksi luokiteltavia yhteydenottoja, kun olen tehnyt esitutkintaan päätöksen, jossa totean, ettei rikoksen tunnusmerkistö täyty. Yleisimpiä argumentteja ovat: ”Saanko minäkin ryhtyä tekemään näin?” tai ”Onko poliisin mielestä oikein, että näin on tapahtunut?”, Suominen kertoo.
Usein poliisille ilmoitetaan vain yksinkertaisesti sellaisia asioita, jotka eivät kuulu rikosprosessiin kriteerien täyttymättä jäämisen vuoksi.
Esimerkiksi viranomaisten tekemät hallinnolliset päätökset ovat toistuva asia, joista tehdään rikosilmoituksia. Tyypillinen esimerkki on hallinnollinen päätös esimerkiksi Kelan avustuksesta tai jopa tuomioistuimen tuomio, joka on lopputulokseltaan epätoivottu. Nämä eivät ole poliisille kuuluva rikosasia, vaan valitustie on kussakin toisaalla, esimerkiksi seuraavassa oikeusasteessa, Suominen summaa.
Toistuvia tapauksia ovat myös erilaisten ajoneuvojen ja laitteiden korjaukset, joissa korjattava tuote ei ole tullut kerralla kuntoon. Nämä eivät ole poliisiasioita myöskään. Kuluttajaviranomaiset ja riita-asiointi käräjäoikeudessa ovat sitä varten. Myös vahingonkorvausasiat kuuluvat oikeudelle, eivät poliisille.
Myös somekäytös tuo poliisin pöydälle turhia rikosilmoituksia. Kaikki epämiellyttävät tai jopa vastenmieliset mielipiteet eivät kuitenkaan ole rikoksena rangaistavia.
-Kotirauhan rikkomiseksi mielletyissä metelöintitapauksissa on tehty rikosilmoitus esimerkiksi siitä, että rollaattorilla kotiin tuleminen aiheuttaa meteliä. Jopa vauvan itkusta ja askelten äänistä on tehty rikosilmoituksia. Normaalit elämisestä aiheutuvat äänet täyttävät harvoin rikoksen tunnusmerkistöä, Suominen bloggaa.