Tiedän, että minua luultavasti tuomitaan ja kritisoidaan siitä, mitä tein opettajalleni. Mutta en yksinkertaisesti voinut unohtaa kuinka paljon hän nöyryytti minua. Hän ansaitsi sen, eikä minua kaduta yhtään… Joten, joku aika sitten minulla oli erittäin tärkeä tentti. Menin tenttisaliin, istuin ja odotin sen alkamista. Ennen kuin paperit jaettiin, muistin yhtäkkiä, että kynästäni saattaa olla muste lopussa. Tarkistin asian ja hätäännyin täysin, koska mustetta ei ollut. Tiesin, että tarvitsisin luvan kynän vaihtamiseen. Ja silloin kaikki tämä sai alkunsa.
Nostin käteni ja sain lähimmän tenttivalvojan huomion. Tämä oli opettaja, joka tunsi minut. Huomasin heti, että hän katsoi minua virnistellen, koska hän ei pitänyt minusta lainkaan. Olin yhdellä hänen kurssillaan, jossa pelasin usein pelejä tai nukuin, mutta en koskaan aiheuttanut ongelmia enkä ollut hänelle töykeä. Hän yritti silloin nöyryyttää minua muutaman kerran esittämällä kysymyksiä, kun en kiinnittänyt huomiota, mutta onnistuin vastaamaan niihin kuitenkin oikein. Joka tapauksessa, kokeen aikana kysyin häneltä: ”Voitko lainata kynää?” Hän vastasi lievästi virnistäen: ”Tuletko tenttiin ilman kynää? Miksi vaivauduit tulemaan ollenkaan?” En ollut juuri silloin yhtään vitsinheittotuulella. Yritin selittää hänelle tilanteen. Mutta hän jatkoi kyselemällä: ”Kenen vika se on, että olet unohtanut? Minun vikani? Miksi et unohda vain koko kokeen tekemistä?” Tuossa hiljaisessa tenttisalissa oli satoja ihmisiä ja kaikki tuijottivat minua. Joten kysyin häneltä uudestaan, mutta hänen ainoa vastauksensa oli: “Ei. Se on oma syytäsi, että olit huolimaton. Olet niin fiksu, eikö? Tee koe ilman kynää.” Vitsailetko??? Se oli viimeinen ja tärkein kokeeni. Ja tämä opettaja näytti kaikille muille, kuinka avuton olen samalla itse nauttien tilanteesta. Katsoin häntä ja hänen hymynsä vain leveni. Onneksi en raivostunut. Nostin uudestaan käteni ja heilutin seuraavaksi lähimmälle tenttivalvojalle, joka lainasi minulle kynän. Mutta kaikkea tätä pohtiessa oli todella vaikea keskittyä.
Heti tentin jälkeen mielessäni oli yksi selkeä tavoite – antaa hänelle opetus siitä, mitä hän teki minulle. Joten menin puhumaan tiedekunnan dekaanin kanssa. Hän järjesti heti tapaamisen tämän opettajan kanssa. Ja arvaa mitä, hän puhui vain siitä, kuinka olin häirikkö ja huolimaton opiskelija. Hän sanoi, että halusi vain antaa minulle opetuksen ja olisi kyllä lainannut kynäänsä myöhemmin. Dekaani oli hänen puolellaan, eikä mitään jatkotoimenpiteitä tehty. Kun lomat alkoivat, yritin löytää jotain jonka avulla antaisin näpäytyksen hänelle. Kävin hänen Facebookin läpi. Vuosia, tuhansia valokuvia ja kommentteja. En löytänyt mitään, mikä saisi hänet vaikeuksiin. Sitten googletin hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, eteen tuli vain tylsiä juttuja… Ihmettelin, että kuinka niin kauhea ihminen voi elää niin täysin viatonta elämää. Tunnit vierivät verkkosivuja selatessa. Olin epätoivoinen. Mutta sitten tuli vastaan yksi keskustelupalstalle tehty aivan tavalliselta vaikuttava viesti ja se oli kirjoitettu hänen henkilökohtaisella sähköpostillaan. Olin jo lopettamassa, mutta ajattelin klikata sen auki kuitenkin. Kun luin tuota viestiä, aloin nauramaan vahingoniloista naurua…
Se oli palsta, jossa keskusteltiin ja mainostettiin likaisia asioita. Mitenhän sen pukisi sanoiksi? No, ilmeisesti hän käytti ”maailman vanhimman ammatin” palveluita ja hän oli TODELLA aktiivinen. Mutta kuka tahansa olisi voinut syöttää palveluun hänen sähköpostiosoitteen, joten en ollut varma asiasta. Otin kuitenkin heti yhteyttä paikallisuutisiin heidän nettisivujen kautta. He olivat kiinnostuneita mahdollisesti paljastamaan opettajani, joten sovimme tapaamisen. Heitä kuitenkin mietitytti, oliko kyseinen tili oikeasti opettajan. Kerroin heille suunnitelmasta, jolla opettaja saattaisi käyttää tiliään todentamalla sen puhelinnumerollaan. Teimme yhteistyötä ja laitoimme suunnitelman täytäntöön. Lähetimme tuntemattomasta numerosta viestin hänelle ja siinä pyydettiin vahvistamaan henkilöllisyys tai muuten hän ei voisi käyttää tiliään palstalla enää. Hän lähetti viestin ja sanoi olevansa kyseisen nimimerkin omistaja. Se oli siinä, hänet saatiin kiikkiin ja nopeasti uutinen laitettiin ulos. Olin pyytänyt, että nimeäni ei julkaista jutun yhteydessä, joten kukaan ei tiennyt minun käräyttäneen hänet. Juttu lähti leviämään ja siinä oli hänen oma kuva sekä kuvakaappauksia hänen tilistään. Ja tietenkin tekstiviesti, joka varmisti kaiken tämän. Tämän jälkeen monet oppilaat alkoivat puhua hänen opetustavoistaan. Hänestä tuli kuuma puheenaihe oppilaiden ja opettajien keskuudessa. Kun uusi lukukausi alkoi, häntä ei enää näkynyt. Tiedän mitä jotkut voivat ajatella, että olisin voinut antaa koko asian olla ja olla lähtemättä koko touhuun… Mutta en vain kerta kaikkiaan pystynyt ja kyllä myönnän sen, että se tuntuu ERITTÄIN HYVÄLTÄ! Oli vielä yksi asia, jota minun piti tehdä. Nimittäin lähettää hänelle viesti: ”Hyvä opettaja, nyt ymmärrän opetuksen, minkä teit minulle. Sinun olisi pitänyt itse toimia kertomallasi tavalla. Oli siis sinun syysi, kun olit piittaamaton.” En ikinä saanut vastausta. Luulen silti, että hän vihdoin tajusi minun antaneen hänen maistaa omaa lääkettään.
Lähde: Dear Diary
Kuva: Unsplash